Punainen täysikuu

"Hyvät naiset ja herrat.
Tämä ilmapakkaus tekee seksin täysin turvalliseksi..."

Synopsis

Kuu on muuttunut punaiseksi ja se aiheuttaa Muumilaaksossa epätavallisuutensa takia suuren huolen. Kaikki epäilevät kuun viestivän katastrofista, paitsi Hemuli, joka on omituinen iloinen kuun takia. Muumitalossa Pappa on lähestulkoon seonnut punaisesta taivaankappaleesta, kun taas kukaan muu ei näytä olevan siitä moksiskaan Niiskuneitiä lukuunottamatta. Hemulin saapuessaan oudon pirteänä talolle hän kertoo syyn poikkeukselliseen onnellisuuteensa: hän saa kylvää isoisältään testamentatun onnenpuun siemenen, sillä se pitää kylvää punaisen täydenkuun aikaan. Hyvillään Hemuli palaa kotiinsa noukkimaan siemenensä ja alkaa kaivamaan sille kuoppaa. Haisuli oli kuitenkin kuullut siemenestä lymyillessään muumien kukkapenkillä ja kähveltää sen ajatuksena syövänsä sen. Havaittuaan siemenen kadonneen Hemuli järkyttyy totaalisesti ja hän suorastaan rynnäköi hiukset kuin pomminpurkajalla poliisiasemalle käytyään ensin Muumitalolla kysellen heiltä, että ovatko he nähneet siemenen varastanutta henkilöä.

Poliisiasemalla Hemuli kiivastuu Poliisimestarille hänen ollessa Hemulin mielestä vähätelleen siemenen merkitystä. Poliisimestari vaatiikin, että siemenen pikaiseen löytämiseen pitäisi olla jokin merkittävä näkökohta. Innostaakseen poliisia Hemuli kertoo siemenen estävän kuuta putoamasta Muumilaakson päälle. Mikäli siementä ei kylvä seuraavaan iltaan mennessä Muumilaakso on enää muisto vain.

Hemulin tietämättä kolme kyläläistä oli seurannut häntä poliisiasemalle ja kuultuaan tulevasta tapahtumasta he alkavat levittelemään tätä huhupuhetta. Poliisimestari kerkeää tulla varoittamaan Hemulia asiasta ennen kuin kaikki kyläläiset ryntäävät Hemulin taloon vaatimaan tietää totuuden kuun putoamisesta. Yleisön painostuksesta Hemuli myöntää kuun putoavan taivaalta, vaikka hän häpeääkin laukoneen moisen sammakon suustaan. Hän ei kuitenkaan voi enää myöntää valehdelleensa asiasta.

"Muumi putoaa taivaalta Kuulaakson niskaan..."

"...ja kaikki menee paskaksi!"

Muumilaakson väen evakuoituessa turvaan, Muumitalossa tilanne otetaan suhteelisen rauhallisesti, vaikka Pappa onkin täydessä shokissa kuun putoamisesta. Hän kuitenkin saa tyynytettyä itsensä penkoessa niitä kirjoja mitä hän on viemässä mukanaan luolaan. Samaan aikaan Muumi ja Myy ovat selvittelemässä Nipsun aivoituksista ja heille valkenee, että Nipsu yrittää rikastuttaa itseään myymällä ilmapalloja ilmapakkauksina. Muumin ja Myyn nauraessa tapaukselle he sattuvat kuulemaan Niiskuneidin itkevän, sillä häntä pelottaa maailmanloppu. Kaksikko ei oikein osaa lohduttaa häntä, mutta Muumimammalta löytyy parannuskeino suruun.

Festareilla...Siis evakkomäellä Nipsun bisnes ei suju, sillä kukaan ei osta häneltä ilmapakkauksia. Hän pian kuulee, että Muumitalossa palaa edelleen valot ja pian sieltä alkaa kuulumaan musiikkia. Muumitalossa ollaan pistetty kekkerit ja kaikki evakossa olleet asukkaat tulivat katsomaan tilannetta. Kekkereitä pidetään Muumilaakson muistoksi.

Syrjemmällä juhlahumusta Muumi ja Nuuskamuikkunen tapaavat Haisulin, joka on menettänyt yhden hampaansa yrittäessään syödä siementä. Haisuli saa kutsun juhliin ja hän pääsee siellä esittämään kepposiaan, mitä hän on tehnyt Muumilaaksossa ilman, että kukaan suuttuu hänelle. Kerrottuaan monia kolttosiaan hän lopulta pääsee viimeisimpään tekoonsa eli Hemulin siemenen varastamiseen. Juhlaväki on luonollisesti järkyttynyt asiasta, mutta toisaalta Muumilaakso on nyt pelastettu, sillä siemen löytyi. Hemuli kuitenkin lahjoittaa siemenen Haisulille ja paljastaa hänen valehdelleen, sillä hän halusi Poliisimestarin etsivän siementä tosissaan. Hän kertoo myös ettei onnenpuutakaan ole olemassa, vaan se toimisi hänelle muistona isoisästään. Samalla hetkellä kuun punaisuus katoaa ja juhlaväki puhkeaa riemuun, sillä mitään onnettomuutta ei tullutkaan. Pikku Myy kuitenkin haluaa saada Haisulin vastuulle tästä kaikesta, mutta hän onkin jo lähdössä pois iloisena siemenestä, joka katkaisi hänen hampaan.

Sillalla Muumi ja Niiskuneiti katselevat kuuta ja ovat onnellisia siitä, että koko homma on nyt takana päin. Niiskuneiti vielä huokaisee helpotuksesta, kun heillä on vielä toisensa ja niin jakso päättyy heidän katsellessa kuuta.

---

Hemuli on niin fabulous.

Täytyy ilman minkäänlaista kaunistelua sanoa, että tämä sarja on kyllä ollut totaalinen kauhistus. Jokainen puolituntinen on tähän asti ollut sellainen elefantti piiritystilanteessa, että ne ovat alkaneet kyllästyttää liian samankaltaisuuksiensa takia, joten niistä ei vain ole enää järkytynyt niin paljoa kuin aikaisemmin. Hommat alkavat olla jo niin muotista tehtyjä, että ne eivät edes yritä tehdä mitään kummoisempaa. Sitä jo alkaakin olemaan siinä tilassa, että alkaa vain latoa kirosanoja epätoivon vallassa, jotta joku nyt sattuisi nauramaan. Ja loppujen lopuksi painautuu niinkin alas, että on jo natsivampyyrinä meuhkaamassa asiasta.

Sitten taivaalle nouseekin kuu. Se ei olekaan tavanomainen kuu. Se on Punainen täysikuu.

Tämä maan kiertolainen todella tekee sen mitä sen en ollenkaan voinut ikinä uskoa: se tuli, näki, voitti ja oli hyvä!

ETTÄ MITÄ?!

 Kyllä! Oikeasti!

Animaatio on parhaimillaan äärimmäisen elävää ja niitä tilanteita ilmenee kyllä niin usein, että ei voi kuin ihailla animaattoreiden uhrattua työmäärää. Toisinaan nähdään selkeätä väsymystä, mutta se tilanne korjaantuu välittömästi uudella vauhdikkaalla tilanteella. Toki piirosjälki on edelleen tasoa Boken Nikki, mutta kaikki tämä liike, kaikki tämä sulavuus, se on lähestulkoon kaunista katsottavaa. Oma suosikkini on ehdottomasti Hemulin elehdintä ja liikesarjojen määrä poliisilaitoksella. Tässä kohtauksessa on sata varmasti panostettu yhtä paljon kuin yhteen kokonaiseen BN-jaksoon tätä ennen!

Jakso on sinälläänkin kiintoisa, kun näemme muitakin
asuinsijoja kuin Hemulin sekä muumien talon.

Epätavallisen luonnonilmiön tuoma tarina on puhdasta kultaa. Tietyissä piireissä tämä saattaa jopa järkyttää, mutta tässä on peräti toimiva juoni! Siis ihan taidokas juoni! Homma alkaa jo heti kättelyssä, kun kuu tulee entisen pääministerin tapaan sanomaan "pöö" Muumilaakson väelle ilman mitään jahkailuja. Hemulin nosto ainokaiseksi ilopilleriksi laaksossa on niin yllättävä veto, että se jaksaa vetää koko tarinan läpi yhdellä kiskaisulla. Koko homma tulee täysin puskista ja se toimii. Kronologisen järkevästi saamme tietää hänen oudon käytöksen ja kaunistelematta saamme tarinamme juonen käänteen, kun siemen katoaa ja kuinka siihen Hemuli saa valettua siitä valheen, joka kuitenkin kirjaimellisesti räjähtää hänen kasvoihin. Sen jälkeen tilanne rauhoittuu ja olemme jo maailmanlopun merkeissä, missä käymme lähes tulkoon perusasiat kriisitilanteista läpi, joka huipentuu juhliin, missä saamme jälleen varsin erikoisen hahmon käsittelyymme erikoisesta näkökulmasta: Haisulin. Olemme lähes tulkoon aina nähneet Haisulin pahiksen roolissa, joten on ihailtavaa nähdä hänet ensin slapstick-hahmona ja sitten kutsuvieraana juhlissa, missä hän pääsee ylpeilemään taidoillaan. Tarinan tarjoama tavara on todellakin ainutlaatuinen!

Yllättävän karua kuvaa Muumilaakson tarinoissa. Jättebra!

Vaan entäpä sitten Ilkka Merivaara Poliisimestarina, vaikka Tapio Hämäläinen on oikeasti hänen äänessä? Rehellisesti sanoen olen peräti tyytyväinen moiseen ratkaisuun, sillä loppujen lopuksi Hemulin ja Poliisimestarin äänet ovat suhteellisen samanlaiset. Hämäläisen Poliisimestari on vain Hemulin äänen kevyempi, nuorehkompi versio. Tässähän molemmat hahmot pääsevät paljon keskustelemaan keskenään, niin heidän välinen dialogia olisi ollut hieman sekava samankaltaisten äänien takia ja se olisi varmasti vaatinut Hämäläiseltä ihan hirvittävän paljon työtä, että heidän äänet eivät sekoitu keskenään. Kuvittelen Hämäläisen itse olleen viimeisenä sanomassa ohjaajalle, että tästä tulee mahdoton tehtävä. Lyhyesti sanoen tämä valinta on ollut fiksu veto.

WAAAGH!

"Mutta herr major!" huutaa joku sieltä rivistöstä, "kai joku on poissa omasta persoonastaan, kuten aina ennenkin?"

VÄÄRIN! Tässä ei ole moista tapausta! Paitsi jos on, niin sille on todella hyvä syy: Punainen kuu! Kuka nyt tuosta tulisi hulluksi, varsinkin kun kyseessä on täysikuu, jolloin kaikkea epänormaalia tapahtuu? Myy toki vetää taas showtaan jakson lopussa, mutta se on anteeksiannettavaa sen toimivuuden ja tilanteen hauskuuden ansiosta. Plus olisi liian nirppanokkaista ruveta edes mainitsemaan jostakusta hahmosta, kun tässä on niin paljon hyvää.

Tämä jakso on shokeeraavan hyvä. Se ihan oikeasti viihdyttää! Kuvia nappailessani minulla lähes tulkoon savusi screenshot-näppäinyhdistelmä, koska oli niin paljon tallentamisen arvoista tavaraa! Ainoa asia mikä minua loppujen lopuksi ärsyttää vain on se, että minulla on niin huono kuvalaatu tästä jaksosta!

Milloin tuolla sininuttusella on ollut silmälasit?

Olin siis totaalisen väärässä alun pitäen! Pistin pari kolme päivää sitten puheen ihan vain tankatakseni itseni taistelukuntoon kaiken tämän hirvittävän ja mielensopukoita järisyttävän, ajan ja avaruuden kadotuttavan kauhuputken takia. Totta kai jaksosta löytyy muutamia virheliikkeitä (kuten Hemuli sanoo iltaa, vaikka onkin aamu), mutta ne ovat BN-tasolla hyvinkin pienilaatuisia. Olin jo täysillä varustautunut uuteen ryöpytykseen, mutta sieltä tulikin jotain aivan muuta. Ja siitä muusta, minä tykkäsin ihan kybällä! Tiidada tiidada tiidadaadadaa~

Haisulikin ollaan saatu haltioituneeksi tämänkertaisesta tarinasta.