Asterix ja Caesarin yllätys

"He who controls the past commands the future,
 He who commands the future, conquers the past."

1985 ilmestyi seuraava Asterix-elokuva nimellä Asterix ja Caesarin yllätys (tai Asterix - gallialaisten sankari, rakkaalle lapselle kun annetaan monta nimeä). Elokuva on ensimmäinen Dargaud Filmsin ja Gaumont International -yhtiöiden tuottama elokuva ja sen yleinen graafinen ilme säilyy lähes muuttumattomina elokuvasta toiseen. Lisäksi tämä on ensimmäinen Asterix-elokuva, joka yhdistää kaksi sarjakuvan tarinaa keskenään. Tässä tapauksessa Asterix legioonalaisena sekä Asterix gladiaattorina.

Obelix katsoessaan itseään peilistä
vaan ei muista eilistä.

Tarinamme lähtee käyntiin, kun Obelix ihastuu Mimosaan ja saa aluksi Asterixin luulemaan häntä sairaaksi ennen kuin asian todellisuus selviää. Mimosa onkin kihloissa Tragicomixin kanssa ja Obelix on surun murtama. Roomalaiset kuitenkin vangitsevat nuoren parin yli-innokkaan dekurion takia, jonka vuoksi kenturio lähettää parin Afrikkaan säästyäkseen gallialaisten hyökkäykseltä. Toive on turha ja selkäsaunan jälkeen Asterix ja Obelix lähtevät etsimään nuorta paria liittymällä legioonaan, sillä Tragicomix on pakkovärvätty legioonalaiseksi. Nöyryytettyään kouluttajat ja saapuessaan Afrikkaan Asterix ja Obelix saavat tietää parin karanneen linnoituksesta ja lähtevät Roomaan, saatuaan selville orjakauppiailta heidän vieneen parin sinne.

Roomassa Julius Caesar on päättänyt pitää itsensä kunniaksi voitonjuhlan keräten lahjoja jokaisesta provinssista, ja juhlien järjestäjä Caius Lallus on hankkinut nuoren parin leijonien raadeltavaksi. Asterixin ja Obelixin etsittyä Lallusta kylpylästä he riitaantuvat ja joutuvat erilleen. Samalla Asterixin taikajuomapullo unohtuu kylpylään ja Idefix päätyy jahtaamaan sitä, kun Obelix on etsimässä Asterixia. Lopulta kaksikko löytää toisensa Obelixin pelastaessa Asterixin hukkumasta Lalluksen kätyreiden selliin. He saavat tietää nuoren parin kohtalosta kerjäläiseltä ja päättävät liittyä sirkusohjelmaan mukaan liittymällä gladiaattoreihin. Lallus oli yrittänyt saada heidät väkipakolla gladiaattoreiksi, joten tämä tilanne on varsin valoisa hänelle.

"Canakus tuo minulle kylmä olut,
 tässä saa kiljua koko päivän."
Minä en keksinyt tuota, noin hän sanoo oikeasti!

Juhlatilaisuus alkaa hevoskisoilla, joihin Asterix ja Obelix osallistuvat ja voittavat. Gladiaattoritaistokin on varsin yksipuolinen ja sen jälkeen nuoripari syötetään leijonille yhdessä sankareiden kanssa. Heidän onneksi Idefix saapuu taikajuomapullo mukanaan, jolloin leijonat saavat kyytiä. Obelixin ansiosta sirkusareena tuhoutuu ja esityksestä vaivaantunut Caesar vapauttaa gallit.

Tarina etenee hyvinkin suunnitellusti ja on viihdyttävä. Idefixin oma sivujuoni taikajuomapullon metsästyksestä on hyvä lisuke, sillä kaikki voimainkoetukset jäävät siten pelkästään Obelixin harteille. Kahden sarjakuvan tarinat ovat nidottu luontaisesti toisiinsa ja niissä esiintyneitä vitsejä käytetään sopivalla maulla. Eroina elokuvan tarinaan Legioonalaisessa kaksikko oli pelkästään hakemassa Tragicomixia pakkovärväyksestä takaisin Galliaan ja Gladiaattorissa kaksikko oli hakemassa Trubadurixia Roomasta.

Elokuvan hahmokaartissa on paljon sarjakuvan väkeä.
Tässä Mimosaa on kopeloimassa
kenturio Aerobus tarinasta Riidankylväjä.

Animaatiojälki on paljon siistimpää edelliseen tuotokseen verrattuna, mutta sen laatu vähän vaihtelee halvan tuotoksen puolelle. Enimmäkseen saamme nähdä tyylikkään sulavaa liikehdintää, mutta toisinaan hahmot menettävät muotoaan, kumimaistuvat ja tökkivät liikkeissään. Tämä on toki hieman ilkeän nirppanokkaista tähän tuotokseen, mutta animaation tarkkailu kasvoi sitä mukaan, kun eräs toinen aistini menetti merkitystään olemattomiin.

Ja se aisti oli kuulo. Käsissäni oleva suomiduppi on keitetty samassa padassa kuin Asterix gallialainen, mutta keittoaika on ollut nähtävästi paljon hätäisempi. Ääniraita on huomattavasti hiljaisempi kuin englannin dupissa ja se syö tunnelmaa kuin Obelix villisikoja ennen nukkumaanmenoa. Hahmokaarti on suuri, mutta vain ja ainoastaan kaksi ääntä tuntuu kuuluvan jokaisen suusta. Ääninäyttelijöiden suoritus on laiskaa ja mitäänsanomatonta, mutta kenturion ääninäyttelijä yllättää ylinäyttelyllään huonokuntoisena esimiehenä, mutta ääni ei loppujen lopuksi sovi hahmolle. Lisäksi 95% kaikista huokailuista, huudahduksista ja ähkimisistä loistaa poissaolollaan, tehden elokuvanautinnon enemmän vaivautuneeksi ja duppityön amatöörimäiseksi. Tiivistetysti duppi pilaa elämyksen. Etsikää englannin kielen duppi, sillä se on loistavaa tavaraa.

Ülen tekstitüksissä ollut kääntäjä toimii sarjakuvahengessä mukana
muuttamalla tämän gootin dialogien ü-kirjaimet ü-kirjaimiksi. (Köh)

Kotimaisesta dupistaan huolimatta Asterixin ja Obelixin pelastusoperaatio on hyvin puhdas ja uskollinen sarjakuvalliseen taustaansa. Se on hauska ja nokkela, eikä sen tarinassakaan ole paljoakaan moittimista eikä kehumistakaan. Älkää edes koskekokaan suomenkieliseen duppiin. Teitä on varoitettu.

Tosin olen joskus kirpputorilta sattunut bongaamaan tämän samaisen tarinan VHS-kasetilla tutulla "Puhumme suomea!" räjähdyksellä, mutten ole tyhmänä ikinä vienyt sitä kassalle asti. Voisiko olla mahdollista, että tällä animaatiolla on peräti vanhempi ja ehkäpä parempi duppi olemassa?

Elokuvaelämys on suurin piirtein tällainen.
Laakeriseppele on siis loppuun kulutettu viesti suomidupista.