lauantai 1. lokakuuta 2016

Auringonpimennys

Ph'nglui mglw'nafh Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn!
Tänä vuonna tuli 25 vuotta täyteen Muumilaakson tarinoiden ensi-illasta. Tänä päivänä minulle ja kihlatulleni syntyi pieni tyttölapsi. Esikoisemme syntymän odotus toi minulle mieleen ajatuksen: Mikä oli minun ensimmäinen Muumilaakson tarinoiden tarina? Sen minä vain muistan lapsuudestani, että meillä oli muumit videolla. Erään kasetin ensimmäinen jakso oli niinkin myöhäinen kuin Auringonpimennys.

Auringonpimennyksen tarina voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäisessä osuudessa jännitetään auringonpimennyksen näkemistä runsaan pilvisyyden vuoksi. Toisessa Noita lennähtää pois luudaltaan ja on hoidettavana Muumitalossa. Vaikka Noita onkin kiukkuinen ja lyöty hänen jouduttuaan olemaan muumien hoidettavissa, hän on kiitollinen siitä ja antaa Aliisalle ensimmäistä kertaa luvan leikkiä talon lasten kanssa.

Mamma on todella kova tyyppi,
kun ei tarvitse kuin yhden patakinttaan.
Jakson ensimmäinen puolisko on omasta mielestäni sinällään kiintoisa, että sen dialogi on hyvin yksinkertaista ja toistuvaa. Melkein kuin sarja olisi tarkoitettu hyvinkin pienille lapsille. Toki auringonpimennys on omasta mielestäni hyvin harvinainen ilmiö lastenohjelmissa ja tämä tosissaan oli ensimmäinen kohtaamiseni kyseiseen astrologiseen tapahtumaan, joten yksinkertainen dialogi ei ihan niin pahasta ole. Toisaalta olisi hauska tietää, onko kuinka monessa lastenohjelmassa auringonpimennystä käsitelty.

Ensimmäiseksi jaksoksi Auringonpimennys on näin vanhemmalla iällä kiintoisa, sillä tässä esitetään varsin kattavasti sarjan päähenkilöstö. Koko Muumitalon väki, Haisuli ja Noita Aliisoineen ovat esillä. Katraasta ulkopuolelle jäävät vain Hemuli, Niisku, Mymmeli, Viljonkka perheineen, Tuutikki, Poliisimestari sekä Mörkö.

Pienenä luulin alusta pitäen, että Pikku Myy on poika.
Jakso toimiikin hahmojen ensiesiintymisen suhteen varsin hyvin. Lähes kaikista saa suurin piirtein selvää, millainen on kyseisen hahmon rooli sarjassa. Haisulista muistui eräs tutkimus, jossa hänen olemassaolo oli yhtenä asiana, joka pelotteli lapsia lastenohjelmissa. Voin vain spekuloida, mutta kyseiset henkilöt ovat ehkäpä kokeneet Haisulin ensiesiintymisen Ninni-saagassa, missä hän astelee uhkaavan oloisesti katsojaa kohti virnuillen pahaenteisesti. Auringonpimennyksessä hän on ensin hämmentävä karvapallo pyörimässä tuulessa hupaisalla taustamusiikilla ja oikaistuaan itsensä hän on vain iloinen tuulisesta ilmasta. Ei pelottavuutta mailla eikä halmeilla. En tosin muista havaitsinko jo ensi-istumalta Haisulin olevan loppujen lopuksi sarjan roisto, mutta valoisan puoleinen aloitus oli häneltä minun kohdallani.

Huonoina puolina ensimmäiseksi jaksoksi toki on, että se on yksi sarjan juonen kulmakivistä Noidan suhtautumiseen muumeihin. Aiemmin hänellä oli hyvin kielteinen mielipide heihin jopa siinä määrin, että hän kirosi heidät. Tämän jälkeen me näemme hänen suhtautuvan hyvinkin suopeasti muumeihin muun muassa suostumalla yhteistyöhön Kuumassa lähteessä sekä tekemään Muumista väliaikaisesti vedenelävän.

Moni tuttava ihmetteli miten pystyin olemaan
 niin rauhallinen, vaikka lapsi oli tulossa.
Mitä sitä turhia hätäilemään?
Tässä jaksossa on peräti virhe, mikä toki kuuluisi 10 faktaa Muumilaakson tarinoista-sarjaan, mutta kun olemme kerran käsittelemässä tätä jaksoa, niin samahan tämä on tähän upottaa. Tulen ehkä laittamaan tämän joskus tulevaisuudessa yhdeksi faktaksi: Suomenkielisessä dupissa puuttuu kaksi dialogipätkää; ensimmäinen on Niiskuneidin dialogi hänen nähdessään Nuuskamuikkusen saapuvan Haisulin pompattuaan hänestä kuistille (ja siitä johtuukin Haisulin hätkähdys, kun Niiskuneiti ilmoittaa havainnostaan). Toinen on Papan dialogi heti Aliisan tervehdyksen jälkeen. Niiskuneidin kuonosynkkaus on toki vähän hankala havaita tuulen vuoksi, mutta Papalta nähdään suun liike vaivatta, jos katsoo häntä.

Onneksi animaatio-osastolla ollaan joskus laiskoja laatuanimaatiossakin: Nipsun juoksutyyli. Se on ihan mahtava! Kun Haisuli on opastamassa Muumitalon väkeä Noidan luokse, me näemme kahdessa ensimmäisessä kuvakulmassa Nipsun juoksevan tikkusuorana. Tilannetta korostaa vielä se, että kaikki muut oikeasti juoksevat ollen etukumarassa tai nostaen jalkaa tarmokkaasti, mutta Nipsu vain pysyttelee selkä suorana vatsa edellä kuin oikea il dottore vakavassa tilateessa. Sinällään harmittaa, että hän juoksee normaalisti, kun pelastuspartio saapuu Noidan pusikon luokse.

Sinällään harmittaa,
että tämä ei ole Nipsun virallinen juoksutyyli.
Auringonpimennys oli se, mistä kaikki tosissaan alkoi. Tai ainakin näin olen loppujen lopuksi väittänyt muistelevani, sillä äitimuorin sanojen mukaan minun yksi ensimmäisistä lauseista oli "muumi alkaa!" jolloin toisaalta tulee kuva, että olisin muumeja katsonut suoraan televisiosta ensiesityksestä lähtien. Näin voi hyvinkin olla, mutta tämä jakso on ehdottomasti ensimmäinen, josta on jäänyt varhaisimmat muistikuvat mieleni sopukoihin.

Muisti on jännä asia. Jo tässä vaiheessa mietityttää, että millaisia asioita meidän oma pieni nassukka tulee muistamaan ja kokemaan. Tuleeko hän pelkäämään isin ja äidin tavoin Mörköä? Tuntuuko hänestäkin joskus, että muumit ovat Teletappi-tasoista viihdettä? Uskooko hän revontulien olevan olemassa?

Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?

Yamatochanin piirros meistä kahdesta sekä pikku pirpanasta.

4 kommenttia :

  1. Oi onnea tuoreille vanhemmille! :D

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon! :)

    BTW Haisulin luutasekoilut tässä jaksossa on kyllä parasta.

    VastaaPoista
  3. Pistetään näin kiitokset =)

    VastaaPoista
  4. Aww, onnea vaan lapsesta.

    Minä muistan kuinka pidin tästä jaksosta pienenä. Jakso oli viihdyttävä ja sitä kattois mielellään nytkin. Tosin se kohtaus missä Noita manaa vuorilla oli vähän pelottava, koska musiikki oli karmiva ja kuva muutenkin oli tumma auringonpimennyksen takia.

    Mä en ihan muista mikä oli mun eka muumijakso jonka näin, mutta parhaiten muistan että tutustuin muumeihin VHS:ien kautta, joihin äiti tai mummo oli nauhoittanut muumijaksoja, ja sit mulla oli virallisia muumi kasetteja joissa oli muutama jakso esim viidakko seikkailu ja Muumimamman jättikurpitsa ja sit se joulu muumi.
    Mulle jäi kouluajoilta pieni pahanmaku suuhun koska mua pidettiin lapsellisena koska kattelin muumeja, ja muut oli olevinaan jo isompia, vaikka oltiin vielä ala-asteella. Mutta silti minä pidin muumeista ja kattelin niitä, viis siitä mitä muut sanoivat.

    Vielä kerran onnittelut vauvastasi, ja onnea tulevaan elämäänne.

    VastaaPoista