Vuosi 2019 onkin mennyt hujauksessa muuton ja jo viime vuonna syntyneen toisen tyttären ryminöissä. Mukana on myös ollut arkea syömässä avoimen ammattikorkeakoulun "työpaikka", jonne aina olen arkisin karannut perhettäni piiloon. Lisäksi olen nyt viimeiset kaksi viikkoa maalaillut figuja lautapeleihin sen verta, että pitäneet nyt ottaa harvinainen lepopäivä niidenkin suhteen ja vähän nyt elvyttää tätäkin kryptaa, jota myös blogiksi kutsutaan.
Tuleva Muumilaakso-animaatio onkin varsin oleellinen elvytystoimi, vaikka onhan tuolla taustapöydällä lojumassa suhteellisen tuhti kirjoitelma Alfred J. Kwakista odottamassa lopullista täyttöään. Mutta Muumilaakso onkin jo ihan oven takana mörkömäisesti odottamassa, joten eiköhän sitä mennä eteenpäin asian kanssa ja avata hieman ajatuksia sarjasta, jota olen ollut yhdessä kihlattuni kanssa rahoittamassa.
MTV:n fiaskomaisen uudelleen dubbauksen (jota joudun valitettavasti itkemään joka aamu) jälkeen odottelenkin varsin mieltyneenä, mitä tämä uusi sarja tuo tullessaan. Animaatiojäljen ja hahmosuunnittelujen suhteen olen ollut jokaisesta promosta positiivisella kannalla. On varsin virkistävää nähdä uudenlaista muotoilua muumeissa, kun Tanoshii Mumin Ikkan tyyli yhdessä Tove Slotten mukikuvioissa alkaa olla jo varsin tuttua kauraa. Odottelenkin, milloin tulee ensimmäinen ei-promo Muumilaakso-muki tästä uudesta sarjasta. Meiltä löytyykin joukkorahoituksesta tullut emaloitu muki.
Hahmot ovat todellakin pysyneet Tove ja Lars Janssonin suunnittelujen mukaisena, ja olen varsin mieltynyt siihen, että Muumipeikolla ja muilla Muumitalon vakioasukkailla on turkki. TMI:ssähän tätä aspektia ei näkynyt, mutta ymmärtäähän sen, koska karvoituksen piirto olisi ollut suhteellisen vaikea esittää sarjan graafisella tyylillä. Odottelenkin sitä, miten muumien ja Niiskuneidin suut ovat loppujen lopuksi toteutettu, sillä niiden toimivuutta ei kovin selkeästi näytetä. Alustava oletus onkin, että tyyli on otettu suoraan TMI:stä eli suu vaappuu kuvakulman määräämänä puolelta toiselle.
Ääninäyttelyn suhteen meininki onkin suhteellisen iso asia, kiitos erään tahon, joka päätti olla käyttämättä rahaa laatuun, koska kyseessähän on vain lastenohjelma. Öhm... anteeksi. Ei ollut tarkoitus avautua.
Ääninäyttely on ainakin trailereiden perusteella ollut hyvälaatuista, ja meillä onkin kihlatun kanssa pientä vääntöä, kumpi on oikeastaan parempi dubbi: suomi vaiko ruotsi? Omassa tapauksessani vaakakuppi vaappuu tasapuolisesti molemmin puolin, että en osaa todellakaan sanoa, kumpi vie pojan kotiin. Kihlattuni on ruotsin puolella, mutta itse tulen sanomaan oman lopullisen mielipiteeni vasta, kun sarjan ensimmäinen jakso on tullut katsottua molemmilla kielillä.
En usko, että tässä tapauksessa oltaisi menty ihan tavattomasti metsään. Tosin olen hieman huolissani musiikin suhteen, että miten monen eri muusikon omat sävellykset rikkovat sarjaa. Toki eiväthän he ole tehneet kuin yhden kappaleen, mutta miten se soveltuu sarjan varsinaisen taustamusiikin kanssa on se kolmas tarina. Tilannetta saattaa pahentaa, jos sarjan vakiomusiikki on tasoa Sumio Shiratori ja sitten tulee tunnelmaa pilaamaan joku poppirytke. Toki japanilaisessa Muumilaakson Tarinoissa näin kävi, kun he vaihtoivat alkumusiikin Vedenneito-jaksossa.
Muuta huolta ei itselle olekaan ilmeentynyt. Mikäli traileriin on uskomista, niin olen positiivisesti yllättynyt, jos tämä sarja alkaakin Myyn tulosta Muumitaloon, eikä iänikuisesta Taikurin hattu -saagasta.
Pitäneetkin mennä näistä aatoksista takaisin isäarkeen. Jossitellaan vielä, että jospa tämä pistäisi minulle intoa jatkaa tuhmeliini puolisukeltajan merkintää.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti