"---villahousunsa heittää ja kaappiinsa piilottaa!" Ja näillä sanoilla alkoi tämä jakso kasetilla. Menneen ajan ihanuuksia nämäkin, kun piti olla paikan päällä orjallisesti sillä kellon lyömällä ohjelman alkaessa. Uusintoja saattoi toki olla, mutta eipä sitä opittu kunnolla lukemaan kuin vasta vuosia myöhemmin, niin ei voinut ohjelmaluetteloakaan selailla laatuohjelmien toiveissa. Televisio oli päällä silloin, kun se sattui olemaan päällä.
Kevät lähestyy vääjäämättä ja sen näkee jo lavasteistakin, kuinka puut eivät ole enää niin harmaita kuin aiemmin. Omassa tapauksessani tämä jakso on ollut jokseenkin rento verrattuna muihin, kevättykkien pauheesta ja heiluvasta kamerasta huolimatta. Puhumattakaan lopun murheellisesta menosta.
Näin monennen jakson kohdalla olen aina ihannoinut miimikkojen menoa tässä sarjassa. Puvut ovat todella laadukkaita, ja suurena ihmettelyn aiheena onkin ollut koko ajan, miten näyttelijät pystyvät näkemään noissa asuissa yhtään mitään. Mutta silti heistä ei näy, että he olisivat täysin ummikkoina kulkemassa pitkin lavasteita, vaan ovat täysin tietoisia ympäristöstään.
Mä oon Tuutikki
Ken käänsi hattunsa näin, väärinpäin
Mä oon Tuutikki
Ken kevättuulta tässä haistelee
Pian alkavat hurjat myrskysäät
Mylvivät lumivyöryt, kohta näät
Maa kylkeään kääntää pian
Kaikki on toisenlaista
Kaikki saa pois villahousunsa heittää
ja kaappiinsa piilottaa!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti