Vaarallisuuden lähestymisen merkeissä päädymme erään aikakauden loppuun: nimittäin tämä oli kasetin viimeinen jakso. Eikä se ollut kovin kunnioitettavasti tallennettu, sillä kertojan alkusanat ovat kokonaan jääneet pois ja Niiskuneiti ei edes saa ensimmäistä säkeistöäänsä laulettua loppuun, kunnes Afrikan nouseva aurinko yllättäen kohoaa ja kajahtaa: "Nants ingonyama bagithi baba!"
Vähän antiklimaattinen lopetus joo, mutta eipä sitä tuolloin vielä tiedetty, oliko tämä se varsinainen viimeinen jakso, joka oli nyt jäänyt valitettavasti pysäytettyä reippaasti ennen aikojaan. Olihan se vanhemmalla iällä positiivinen yllätys itselleni, että onhan tässä vielä yksi jakso vielä tämän jälkeen.
Lapsuudessa Niiskuneidin laulu oli omaan makuun aika plääh, sillä minulla oli toisaalta muutenkin vähän negatiiviset tuntemukset häntä kohtaan, kiitos isoveljen lällättelystä verraten minun ja Niiskuneidin itkuisuutta keskenään. Nykyään tätä laulua toki nyt näkee uusin silmin, mutta samalla on hieman puskista tulevaa, että Niiskuneiti kaikista hahmoista pääsee laulamaan näin itseironista laulua ja vieläpä ainokaisena hahmoista, joka saa vääntää vieläpä toisen säkeistönkin, kertosäkeen kera. Ei siinä, onhan Titta Jokisella varsin mainio ääni.
Joko lahjat sä teit?
Haitko myös kuusipuun?
Kortit postiin kai veit?
Teitkö kaiken myös muun?
Onkohan kynttilää keskenkin syötävän?
Sillä joulu nyt saapuu
Lunta on maas
On niin vaarallista
Kun joulu on taas.
Joko puuron sä teit?
Kakut tortut ja muut?
Kääröt piiloon kai veit
Ettei nää herkkusuut?
On kai kahviakin, glögi lämmittävin?
Sillä joulu nyt saapuu
Lunta on maas
On niin vaarallista
Kun joulu on taas.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti